Lumisade

Heräsin ja katsoin ikkunasta. En nähnyt mitään. Laitoin silmät päähäni vesilasista. Satoi.

Satoi valkoisia pieniä magdalenoja haarat avoinna, silmät jäisen sinisinä. Pukeuduin äkkiä ihooni ja hoippuroin pellolle. Erektio tuli ennen kuin ehdin edes makuulle vanhan kylvöjäljen uurteeseen. Pienet valkoiset taivashuorat sulivat kyrpääni ja tekivät näystäni toden.

Pian ne alkoivat jäätyä kiinni seisokkiini ja jääpuikko haaroissani kasvoi kohti pilviä. Jo pian se lävisti KUUN ja veti minut kiertoradalle.

Vetäytyminen

Yksiön kokoinen kulahtanut madeiran kypsytystynnyri, jonka maksoin parittelemalla, odotti minua kellarin hiplailevassa hämäryydessä. Olin suurentanut korkinreiän miehenmentäväksi ja sinne kävi tieni nyt, sensoriseen deprivaatioon.

Viinat ja muut mahdolliset normimielentilaa säikäyttävät kemikaalit olivat lopussa, joten oli turvauduttava viinisammion eristyksen suomaan aistituonelaan.

Riisuuduin ja ujutin itseni jättimäiseen tammiämpäriin. Avustajani -yksikätinen puolihullu marakatti- sulki korkin.

Vähän aikaa nauratti. Sitten aloin empiä kauhujeni skenaarioissa. Oli pakko hätä-onanoida valheellisen ja hetkellisen turvallisuudentunteen vuoksi. Se auttoi muutaman minuutin.

Aika kului hitaasti ja lopulta pysähtyi. Kaikki oli loppu. Kaikki oli alku.

Sopimuksen mukaan,viikon kuluttua, korkki aukesi. Minut pullotettiin,kuljetettiin myymälään. Joku söpö taidenainen osti minut alkoholikaupasta ja vei kotiinsa. Hän kaatoi minut koristeelliseen viinipikariin ja joi minua runsain maalatuin huulin. Hän humaltui minusta, rakasteli itseään tunteella jonka hänelle annoin ja nukahti. Näki unia, jotka sain aikaan.

Aamulla hän oksensi niin kuin ei koskaan ennen.